kaakko

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *kakko (“southeast”). Cognate to Estonian kagu and Ingrian kakko. Possibly related to kaakkuri, in which case the cardinal direction meaning could derive from a meaning like "the direction where migratory birds come from".

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkɑːkːo/, [ˈkɑːkːo̞]
  • Rhymes: -ɑːkːo
  • Syllabification(key): kaak‧ko

Noun

kaakko

  1. southeast

Declension
Inflection of kaakko (Kotus type 1*A/valo, kk-k gradation)
nominative kaakko kaakot
genitive kaakon kaakkojen
partitive kaakkoa kaakkoja
illative kaakkoon kaakkoihin
singular plural
nominative kaakko kaakot
accusative nom. kaakko kaakot
gen. kaakon
genitive kaakon kaakkojen
partitive kaakkoa kaakkoja
inessive kaakossa kaakoissa
elative kaakosta kaakoista
illative kaakkoon kaakkoihin
adessive kaakolla kaakoilla
ablative kaakolta kaakoilta
allative kaakolle kaakoille
essive kaakkona kaakkoina
translative kaakoksi kaakoiksi
instructive — kaakoin
abessive kaakotta kaakoitta
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kaakko (type valo)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kaakkoni kaakkoni
accusative nom. kaakkoni kaakkoni
gen. kaakkoni
genitive kaakkoni kaakkojeni
partitive kaakkoani kaakkojani
inessive kaakossani kaakoissani
elative kaakostani kaakoistani
illative kaakkooni kaakkoihini
adessive kaakollani kaakoillani
ablative kaakoltani kaakoiltani
allative kaakolleni kaakoilleni
essive kaakkonani kaakkoinani
translative kaakokseni kaakoikseni
instructive — —
abessive kaakottani kaakoittani
comitative — kaakkoineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kaakkosi kaakkosi
accusative nom. kaakkosi kaakkosi
gen. kaakkosi
genitive kaakkosi kaakkojesi
partitive kaakkoasi kaakkojasi
inessive kaakossasi kaakoissasi
elative kaakostasi kaakoistasi
illative kaakkoosi kaakkoihisi
adessive kaakollasi kaakoillasi
ablative kaakoltasi kaakoiltasi
allative kaakollesi kaakoillesi
essive kaakkonasi kaakkoinasi
translative kaakoksesi kaakoiksesi
instructive — —
abessive kaakottasi kaakoittasi
comitative — kaakkoinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kaakkomme kaakkomme
accusative nom. kaakkomme kaakkomme
gen. kaakkomme
genitive kaakkomme kaakkojemme
partitive kaakkoamme kaakkojamme
inessive kaakossamme kaakoissamme
elative kaakostamme kaakoistamme
illative kaakkoomme kaakkoihimme
adessive kaakollamme kaakoillamme
ablative kaakoltamme kaakoiltamme
allative kaakollemme kaakoillemme
essive kaakkonamme kaakkoinamme
translative kaakoksemme kaakoiksemme
instructive — —
abessive kaakottamme kaakoittamme
comitative — kaakkoinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kaakkonne kaakkonne
accusative nom. kaakkonne kaakkonne
gen. kaakkonne
genitive kaakkonne kaakkojenne
partitive kaakkoanne kaakkojanne
inessive kaakossanne kaakoissanne
elative kaakostanne kaakoistanne
illative kaakkoonne kaakkoihinne
adessive kaakollanne kaakoillanne
ablative kaakoltanne kaakoiltanne
allative kaakollenne kaakoillenne
essive kaakkonanne kaakkoinanne
translative kaakoksenne kaakoiksenne
instructive — —
abessive kaakottanne kaakoittanne
comitative — kaakkoinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kaakkonsa kaakkonsa
accusative nom. kaakkonsa kaakkonsa
gen. kaakkonsa
genitive kaakkonsa kaakkojensa
partitive kaakkoaan
kaakkoansa		 kaakkojaan
kaakkojansa
inessive kaakossaan
kaakossansa		 kaakoissaan
kaakoissansa
elative kaakostaan
kaakostansa		 kaakoistaan
kaakoistansa
illative kaakkoonsa kaakkoihinsa
adessive kaakollaan
kaakollansa		 kaakoillaan
kaakoillansa
ablative kaakoltaan
kaakoltansa		 kaakoiltaan
kaakoiltansa
allative kaakolleen
kaakollensa		 kaakoilleen
kaakoillensa
essive kaakkonaan
kaakkonansa		 kaakkoinaan
kaakkoinansa
translative kaakokseen
kaakoksensa		 kaakoikseen
kaakoiksensa
instructive — —
abessive kaakottaan
kaakottansa		 kaakoittaan
kaakoittansa
comitative — kaakkoineen
kaakkoinensa

Antonyms

Coordinate terms
  • (compass points)
luode pohjoinen koillinen
länsi itä
lounas etelä kaakko

Derived terms

Anagrams

Votic

Etymology

Probably borrowed from Estonian kakk.

Pronunciation
  • (Luutsa, Liivtšülä) IPA(key): /ˈkɑːkːo/, [ˈkɑːkːo]
  • Rhymes: -ɑːkːo
  • Hyphenation: kaak‧ko

Noun

kaakko

  1. owl

Inflection
Declension of kaakko (type II/võrkko, kk-k gradation)
singular plural
nominative kaakko kaakod
genitive kaako kaakkoje, kaakkojõ, kaakkoi
partitive kaakkoa kaakkoitõ, kaakkoi
illative kaakko, kaakkosõ kaakkoje, kaakkojõ, kaakkoisõ
inessive kaakoz kaakkoiz
elative kaakossõ kaakkoissõ
allative kaakolõ kaakkoilõ
adessive kaakollõ kaakkoillõ
ablative kaakoltõ kaakkoiltõ
translative kaakossi kaakkoissi
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the terminative is formed by adding the suffix -ssaa to the short illative or the genitive.
***) the comitative is formed by adding the suffix -ka to the genitive.
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.