puukko

English

A puukko with birch handle and full-length fuller

Etymology

From Finnish puukko via immigrants to Canada and USA.

Noun

puukko (plural puukkos or puukot)

  1. A type of sharp, pointed knife of Nordic heritage, with a short blade and flat back; normally worn in a sheath on the waist, and used for woodcrafts and as hunting knife.

Quotations

  • For quotations using this term, see Citations:puukko.

Translations

Further reading

Finnish

Etymology

puu (tree, wood) + -kko. Cognate with Ingrian puukko.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈpuːkːo/, [ˈpuːkːo̞]
  • Rhymes: -uːkːo
  • Syllabification(key): puuk‧ko

Noun

puukko

  1. knife, hunting knife; rarely puukko (type of knife)

Declension

Inflection of puukko (Kotus type 1*A/valo, kk-k gradation)
nominative puukko puukot
genitive puukon puukkojen
partitive puukkoa puukkoja
illative puukkoon puukkoihin
singular plural
nominative puukko puukot
accusative nom. puukko puukot
gen. puukon
genitive puukon puukkojen
partitive puukkoa puukkoja
inessive puukossa puukoissa
elative puukosta puukoista
illative puukkoon puukkoihin
adessive puukolla puukoilla
ablative puukolta puukoilta
allative puukolle puukoille
essive puukkona puukkoina
translative puukoksi puukoiksi
instructive puukoin
abessive puukotta puukoitta
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of puukko (type valo)
first-person singular possessor
singular plural
nominative puukkoni puukkoni
accusative nom. puukkoni puukkoni
gen. puukkoni
genitive puukkoni puukkojeni
partitive puukkoani puukkojani
inessive puukossani puukoissani
elative puukostani puukoistani
illative puukkooni puukkoihini
adessive puukollani puukoillani
ablative puukoltani puukoiltani
allative puukolleni puukoilleni
essive puukkonani puukkoinani
translative puukokseni puukoikseni
instructive
abessive puukottani puukoittani
comitative puukkoineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative puukkosi puukkosi
accusative nom. puukkosi puukkosi
gen. puukkosi
genitive puukkosi puukkojesi
partitive puukkoasi puukkojasi
inessive puukossasi puukoissasi
elative puukostasi puukoistasi
illative puukkoosi puukkoihisi
adessive puukollasi puukoillasi
ablative puukoltasi puukoiltasi
allative puukollesi puukoillesi
essive puukkonasi puukkoinasi
translative puukoksesi puukoiksesi
instructive
abessive puukottasi puukoittasi
comitative puukkoinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative puukkomme puukkomme
accusative nom. puukkomme puukkomme
gen. puukkomme
genitive puukkomme puukkojemme
partitive puukkoamme puukkojamme
inessive puukossamme puukoissamme
elative puukostamme puukoistamme
illative puukkoomme puukkoihimme
adessive puukollamme puukoillamme
ablative puukoltamme puukoiltamme
allative puukollemme puukoillemme
essive puukkonamme puukkoinamme
translative puukoksemme puukoiksemme
instructive
abessive puukottamme puukoittamme
comitative puukkoinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative puukkonne puukkonne
accusative nom. puukkonne puukkonne
gen. puukkonne
genitive puukkonne puukkojenne
partitive puukkoanne puukkojanne
inessive puukossanne puukoissanne
elative puukostanne puukoistanne
illative puukkoonne puukkoihinne
adessive puukollanne puukoillanne
ablative puukoltanne puukoiltanne
allative puukollenne puukoillenne
essive puukkonanne puukkoinanne
translative puukoksenne puukoiksenne
instructive
abessive puukottanne puukoittanne
comitative puukkoinenne
third-person possessor
singular plural
nominative puukkonsa puukkonsa
accusative nom. puukkonsa puukkonsa
gen. puukkonsa
genitive puukkonsa puukkojensa
partitive puukkoaan
puukkoansa
puukkojaan
puukkojansa
inessive puukossaan
puukossansa
puukoissaan
puukoissansa
elative puukostaan
puukostansa
puukoistaan
puukoistansa
illative puukkoonsa puukkoihinsa
adessive puukollaan
puukollansa
puukoillaan
puukoillansa
ablative puukoltaan
puukoltansa
puukoiltaan
puukoiltansa
allative puukolleen
puukollensa
puukoilleen
puukoillensa
essive puukkonaan
puukkonansa
puukkoinaan
puukkoinansa
translative puukokseen
puukoksensa
puukoikseen
puukoiksensa
instructive
abessive puukottaan
puukottansa
puukoittaan
puukoittansa
comitative puukkoineen
puukkoinensa

Synonyms

Hyponyms

Derived terms

Compounds

Ingrian

Puukko.

Etymology

From puu (wood) + -kko. Akin to Finnish puukko.

Pronunciation

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈpuːkːo/, [ˈpuːkːŏ̞̥]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈpuːkːoi̯/, [ˈpuːkːo̞i̯]
  • Rhymes: -uːkːo, -uːkːoi̯
  • Hyphenation: puuk‧ko

Noun

puukko

  1. hunting knife

Declension

Declension of puukko (type 4/koivu, kk-k gradation)
singular plural
nominative puukko puukot
genitive puukon puukkoin, puukkoloin
partitive puukkoa puukkoja, puukkoloja
illative puukkoo puukkoi, puukkoloihe
inessive puukoos puukkois, puukkolois
elative puukost puukkoist, puukkoloist
allative puukolle puukkoille, puukkoloille
adessive puukool puukkoil, puukkoloil
ablative puukolt puukkoilt, puukkoloilt
translative puukoks puukkoiks, puukkoloiks
essive puukkonna, puukkoon puukkoinna, puukkoloinna, puukkoin, puukkoloin
exessive1) puukkont puukkoint, puukkoloint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Synonyms

Derived terms

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 445
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.