tamma

See also: tammá

Cochimi

Noun

tamma

man.

Finnish

Etymology

From Swedish tam (“tame”).

Pronunciation

IPA^(key): /ˈtɑmːɑ/, [ˈt̪ɑmːɑ]
Rhymes: -ɑmːɑ
Syllabification^(key): tam‧ma

Noun

tamma

mare (adult female horse)

Declension

Inflection of tamma (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative		tamma	tammat
genitive		tamman	tammojen
partitive		tammaa	tammoja
illative		tammaan	tammoihin
		singular	plural
nominative		tamma	tammat
accusative	nom.	tamma	tammat
accusative	gen.	tamman	tammat
genitive		tamman	tammojen tammain^rare
partitive		tammaa	tammoja
inessive		tammassa	tammoissa
elative		tammasta	tammoista
illative		tammaan	tammoihin
adessive		tammalla	tammoilla
ablative		tammalta	tammoilta
allative		tammalle	tammoille
essive		tammana	tammoina
translative		tammaksi	tammoiksi
instructive		—	tammoin
abessive		tammatta	tammoitta
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of tamma (type kala)

first-person singular possessor
		singular	plural
nominative		tammani	tammani
accusative	nom.	tammani	tammani
accusative	gen.	tammani	tammani
genitive		tammani	tammojeni tammaini^rare
partitive		tammaani	tammojani
inessive		tammassani	tammoissani
elative		tammastani	tammoistani
illative		tammaani	tammoihini
adessive		tammallani	tammoillani
ablative		tammaltani	tammoiltani
allative		tammalleni	tammoilleni
essive		tammanani	tammoinani
translative		tammakseni	tammoikseni
instructive		—	—
abessive		tammattani	tammoittani
comitative		—	tammoineni

second-person singular possessor
		singular	plural
nominative		tammasi	tammasi
accusative	nom.	tammasi	tammasi
accusative	gen.	tammasi	tammasi
genitive		tammasi	tammojesi tammaisi^rare
partitive		tammaasi	tammojasi
inessive		tammassasi	tammoissasi
elative		tammastasi	tammoistasi
illative		tammaasi	tammoihisi
adessive		tammallasi	tammoillasi
ablative		tammaltasi	tammoiltasi
allative		tammallesi	tammoillesi
essive		tammanasi	tammoinasi
translative		tammaksesi	tammoiksesi
instructive		—	—
abessive		tammattasi	tammoittasi
comitative		—	tammoinesi

first-person plural possessor
		singular	plural
nominative		tammamme	tammamme
accusative	nom.	tammamme	tammamme
accusative	gen.	tammamme	tammamme
genitive		tammamme	tammojemme tammaimme^rare
partitive		tammaamme	tammojamme
inessive		tammassamme	tammoissamme
elative		tammastamme	tammoistamme
illative		tammaamme	tammoihimme
adessive		tammallamme	tammoillamme
ablative		tammaltamme	tammoiltamme
allative		tammallemme	tammoillemme
essive		tammanamme	tammoinamme
translative		tammaksemme	tammoiksemme
instructive		—	—
abessive		tammattamme	tammoittamme
comitative		—	tammoinemme

second-person plural possessor
		singular	plural
nominative		tammanne	tammanne
accusative	nom.	tammanne	tammanne
accusative	gen.	tammanne	tammanne
genitive		tammanne	tammojenne tammainne^rare
partitive		tammaanne	tammojanne
inessive		tammassanne	tammoissanne
elative		tammastanne	tammoistanne
illative		tammaanne	tammoihinne
adessive		tammallanne	tammoillanne
ablative		tammaltanne	tammoiltanne
allative		tammallenne	tammoillenne
essive		tammananne	tammoinanne
translative		tammaksenne	tammoiksenne
instructive		—	—
abessive		tammattanne	tammoittanne
comitative		—	tammoinenne

third-person possessor
		singular	plural
nominative		tammansa	tammansa
accusative	nom.	tammansa	tammansa
accusative	gen.	tammansa	tammansa
genitive		tammansa	tammojensa tammainsa^rare
partitive		tammaansa	tammojaan tammojansa
inessive		tammassaan tammassansa	tammoissaan tammoissansa
elative		tammastaan tammastansa	tammoistaan tammoistansa
illative		tammaansa	tammoihinsa
adessive		tammallaan tammallansa	tammoillaan tammoillansa
ablative		tammaltaan tammaltansa	tammoiltaan tammoiltansa
allative		tammalleen tammallensa	tammoilleen tammoillensa
essive		tammanaan tammanansa	tammoinaan tammoinansa
translative		tammakseen tammaksensa	tammoikseen tammoiksensa
instructive		—	—
abessive		tammattaan tammattansa	tammoittaan tammoittansa
comitative		—	tammoineen tammoinensa

Compounds

Ingrian

Tamma ja hänen varsa.

Etymology

Ultimately from Swedish tam (“tame”), possibly via Finnish tamma.

Pronunciation

(Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈtɑmːɑ/, [ˈtɑmː]

(Soikkola) IPA^(key): /ˈtɑmːɑ/, [ˈtɑmːɑ]

Rhymes: -ɑmː, -ɑmːɑ

Hyphenation: tam‧ma
Homophone: tammi

Noun

tamma

mare

Declension

Declension of tamma (type 3/kana, no gradation)
	singular	plural
nominative	tamma	tammat
genitive	tamman	tammoin
partitive	tammaa	tammoja
illative	tammaa	tammoi
inessive	tammaas	tammois
elative	tammast	tammoist
allative	tammalle	tammoille
adessive	tammaal	tammoil
ablative	tammalt	tammoilt
translative	tammaks	tammoiks
essive	tammanna, tammaan	tammoinna, tammoin
exessive¹⁾	tammant	tammoint
¹⁾ obsolete ^) the accusative* corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) ^) the comitative** is formed by adding the suffix -ka^? or -kä^? to the genitive.

Coordinate terms

(female horse): ori, jaati, uve (“stallion”)

References

Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 571

Karelian

Etymology

From Swedish tam. Akin to Finnish tamma

Noun

tamma

mare (adult female horse)

Maltese

Root
t-m-'
3 terms

Pronunciation

IPA^(key): /ˈtam.ma/

Verb

tamma (imperfect jtamma, past participle mtamma)

to raise one's hopes

Conjugation

This verb needs an inflection-table template.

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.