kleittää

Ingrian

Etymology

Borrowed from Russian клеить (kleitʹ).

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈklei̯tːæː/, [ˈklʲe̞i̯tːæ]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈklei̯tːæː/, [ˈkle̞i̯tːæː]
  • Rhymes: -ei̯tːæː
  • Hyphenation: kleit‧tää

Verb

kleittää

  1. (transitive) to glue
    • 1937, N. S. Popova, A. Kolesova, transl., Arifmetikan oppikirja alkușkoulua vart (I. osa), Leningrad: Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 9:
      Kuvata krugat i kleitä rinnaal çifra.
      Draw the circles and glue the digit next [to them].
  2. (transitive) to slap

Conjugation
Conjugation of kleittää (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular kleitän en kleitä 1st singular oon kleittänt, oon kleittänyt en oo kleittänt, en oo kleittänyt
2nd singular kleität et kleitä 2nd singular oot kleittänt, oot kleittänyt et oo kleittänt, et oo kleittänyt
3rd singular kleittää ei kleitä 3rd singular ono kleittänt, ono kleittänyt ei oo kleittänt, ei oo kleittänyt
1st plural kleitämmä emmä kleitä 1st plural oomma kleittänneet emmä oo kleittänneet
2nd plural kleitättä että kleitä 2nd plural ootta kleittänneet että oo kleittänneet
3rd plural kleittäät1), kleittävät2), kleitetää evät kleitä 3rd plural ovat kleittänneet evät oo kleittänneet
impersonal kleitetää ei kleitetä impersonal ono kleitetty ei oo kleitetty
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular kleitin en kleittänt, en kleittänyt 1st singular olin kleittänt, olin kleittänyt en olt kleittänt, en olt kleittänyt
2nd singular kleitit et kleittänt, et kleittänyt 2nd singular olit kleittänt, olit kleittänyt et olt kleittänt, et olt kleittänyt
3rd singular kleitti ei kleittänt, ei kleittänyt 3rd singular oli kleittänt, oli kleittänyt ei olt kleittänt, ei olt kleittänyt
1st plural kleitimmä emmä kleittänneet 1st plural olimma kleittänneet emmä olleet kleittänneet
2nd plural kleitittä että kleittänneet 2nd plural olitta kleittänneet että olleet kleittänneet
3rd plural kleittiit1), kleittivät2), kleitettii evät kleittänneet 3rd plural olivat kleittänneet evät olleet kleittänneet
impersonal kleitettii ei kleitetty impersonal oli kleitetty ei olt kleitetty
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular kleittäisin en kleittäis 1st singular olisin kleittänt, olisin kleittänyt en olis kleittänt, en olis kleittänyt
2nd singular kleittäisit, kleittäist1) et kleittäis 2nd singular olisit kleittänt, olisit kleittänyt et olis kleittänt, et olis kleittänyt
3rd singular kleittäis ei kleittäis 3rd singular olis kleittänt, olis kleittänyt ei olis kleittänt, ei olis kleittänyt
1st plural kleittäisimmä emmä kleittäis 1st plural olisimma kleittänneet emmä olis kleittänneet
2nd plural kleittäisittä että kleittäis 2nd plural olisitta kleittänneet että olis kleittänneet
3rd plural kleittäisiit1), kleittäisivät2), kleitettäis evät kleittäis 3rd plural olisivat kleittänneet evät olis kleittänneet
impersonal kleitettäis ei kleitettäis impersonal olis kleitetty ei olis kleitetty
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular kleitä elä kleitä 2nd singular oo kleittänt, oo kleittänyt elä oo kleittänt, elä oo kleittänyt
3rd singular kleittäköö elköö kleittäkö 3rd singular olkoo kleittänt, olkoo kleittänyt elköö olko kleittänt, elköö olko kleittänyt
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural kleittäkää elkää kleittäkö 2nd plural olkaa kleittänneet elkää olko kleittänneet
3rd plural kleittäkööt elkööt kleittäkö 3rd plural olkoot kleittänneet elkööt olko kleittänneet
impersonal kleitettäkköö elköö kleitettäkö impersonal olkoo kleitetty elköö olko kleitetty
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular kleittänen en kleittäne
2nd singular kleittänet et kleittäne
3rd singular kleittänöö ei kleittäne
1st plural kleittänemmä emmä kleittäne
2nd plural kleittänettä että kleittäne
3rd plural kleittänööt evät kleittäne
impersonal kleitettännöö ei kleitettäne
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st kleittää present kleittävä kleitettävä
2nd inessive kleittäjees past kleittänt, kleittänyt kleitetty
instructive kleittäen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (kleittäkää) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative, or -kse to the potential.
***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative kleittämää
inessive kleittämääs
elative kleittämäst
abessive kleittämätä
4th nominative kleittämiin
partitive kleittämistä, kleittämist

Synonyms

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 176
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.