pittää

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *pitädäk. Cognates include Finnish pitää and Estonian pidada.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈpitæː/, [ˈpitːæ]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈpitæː/, [ˈpitˑæː]
  • Rhymes: -itæː
  • Hyphenation: pit‧tää

Verb

pittää

  1. (transitive) to keep
    • 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 32:
      Koika puhtanna ain piä.
      Always keep your bed tidy.
    • 1936, D. I. Efimov, Lukukirja: Inkeroisia alkușkouluja vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 8:
      Luppaamma tetretit pittää puhtaan, kirjoja ei reppiä, oppitunnille ei mööhästyä.
      We promise to keep the notebooks tidy, not to tear books, not to be late for class.
    Miun pere pittää lehmiä ja kannoja. ― My family keeps cows and chickens.
  2. (transitive) to celebrate
    Möö ain piämmä Joulua. ― We always celebrate Christmas.
  3. (transitive) to wear
    Anna miä sitä paljttoa piän! ― Let me wear this coat!
  4. (auxiliary, verb in third person indicative) to have to
    • 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 60:
      Pittää paljo puita saavva.
      It's necessary to get a lot of trees.
    • 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka‎, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 136:
      Miä saoin, jot pittää jo lähtiä.
      I said that [we] need to go already.
    • 1936, L. G. Terehova; V. G. Erdeli, Mihailov and P. I. Maksimov, transl., Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun kolmatta klaassaa vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 6:
      Sitä vart, jot hyväst saavva tolkku ympäröiväst paikast, pittää tuntaa löytää pooli ja matka, tuntaa katsoa paikan plaanua.
      For this, to understand the surrounding area well, one has to be able to find the direction and the distance, to be able to look at the map of the area.
    Pittää miulle löytää miun veljä! ― I need to find my brother!
  5. (auxiliary, verb in third person conditional) should
    • 1936, L. G. Terehova; V. G. Erdeli, Mihailov and P. I. Maksimov, transl., Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun kolmatta klaassaa vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 5:
      Kiiree pitä[i]s olla laageri.
      The camp should be [there] soon.
    • 1937, N. A. Iljin, Lukukirja: Inkeroisia alkușkouluja vart (kolmas osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 90:
      Koko päivät istui hää sarajaas ja lukkoo päiviä, kons pitäis tulemaa kirja, tali makajaa.
      The whole day through he sat in the barn and he either counts the days, when the letter should arrive, or he sleeps.
    Hää pitäis vassata meitä. ― He should be meeting us.

Usage notes
  • In the sense "to have to", the experiencer of the verb (the one that has to do something) is set either in the allative or - more rarely - the genitive:
    Pittää miulle / miun pessä miun käet. ― I have to wash my hands.
  • In the sense "should", the accompanied verb is usually set in the 1st infintive, but more rarely could also be set in the illative of the 3rd infinitive. The usage of the third infinitive in this function is proscribed.
    Pitäis hää jo tulla / tulemaa. ― He should [have] come already.

Conjugation
Conjugation of pittää (type 2/kirjuttaa, t- gradation, gemination)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular piän en piä 1st singular oon pitänt, oon pitänyt en oo pitänt, en oo pitänyt
2nd singular piät et piä 2nd singular oot pitänt, oot pitänyt et oo pitänt, et oo pitänyt
3rd singular pittää ei piä 3rd singular ono pitänt, ono pitänyt ei oo pitänt, ei oo pitänyt
1st plural piämmä emmä piä 1st plural oomma pitänneet emmä oo pitänneet
2nd plural piättä että piä 2nd plural ootta pitänneet että oo pitänneet
3rd plural pittäät1), pitävät2), pietää evät piä 3rd plural ovat pitänneet evät oo pitänneet
impersonal pietää ei pietä impersonal ono pietty ei oo pietty
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular piin en pitänt, en pitänyt 1st singular olin pitänt, olin pitänyt en olt pitänt, en olt pitänyt
2nd singular piit et pitänt, et pitänyt 2nd singular olit pitänt, olit pitänyt et olt pitänt, et olt pitänyt
3rd singular piti ei pitänt, ei pitänyt 3rd singular oli pitänt, oli pitänyt ei olt pitänt, ei olt pitänyt
1st plural piimmä emmä pitänneet 1st plural olimma pitänneet emmä olleet pitänneet
2nd plural piittä että pitänneet 2nd plural olitta pitänneet että olleet pitänneet
3rd plural pittiit1), pitivät2), piettii evät pitänneet 3rd plural olivat pitänneet evät olleet pitänneet
impersonal piettii ei pietty impersonal oli pietty ei olt pietty
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular pitäisin en pitäis 1st singular olisin pitänt, olisin pitänyt en olis pitänt, en olis pitänyt
2nd singular pitäisit, pittäist1) et pitäis 2nd singular olisit pitänt, olisit pitänyt et olis pitänt, et olis pitänyt
3rd singular pitäis ei pitäis 3rd singular olis pitänt, olis pitänyt ei olis pitänt, ei olis pitänyt
1st plural pitäisimmä emmä pitäis 1st plural olisimma pitänneet emmä olis pitänneet
2nd plural pitäisittä että pitäis 2nd plural olisitta pitänneet että olis pitänneet
3rd plural pitäisiit1), pitäisivät2), piettäis evät pitäis 3rd plural olisivat pitänneet evät olis pitänneet
impersonal piettäis ei piettäis impersonal olis pietty ei olis pietty
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular piä elä piä 2nd singular oo pitänt, oo pitänyt elä oo pitänt, elä oo pitänyt
3rd singular pitäköö elköö pitäkö 3rd singular olkoo pitänt, olkoo pitänyt elköö olko pitänt, elköö olko pitänyt
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural pitäkää elkää pitäkö 2nd plural olkaa pitänneet elkää olko pitänneet
3rd plural pitäkööt elkööt pitäkö 3rd plural olkoot pitänneet elkööt olko pitänneet
impersonal piettäkköö elköö piettäkö impersonal olkoo pietty elköö olko pietty
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular pitänen en pitäne
2nd singular pitänet et pitäne
3rd singular pitänöö ei pitäne
1st plural pitänemmä emmä pitäne
2nd plural pitänettä että pitäne
3rd plural pitänööt evät pitäne
impersonal piettännöö ei piettäne
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st pittää present pitävä piettävä
2nd inessive pitäjees past pitänt, pitänyt pietty
instructive pittäen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (pitäkää) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative, or -kse to the potential.
***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative pitämää
inessive pitämääs
elative pitämäst
abessive pitämätä
4th nominative pitämiin
partitive pitämistä, pitämist

Synonyms
  • (to celebrate): veettää

Derived terms

References
  • V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka‎, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 70
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, pages 412, 413
  • Olga I. Konkova; Nikita A. Dyachkov (2014) Inkeroin Keel: Пособие по Ижорскому Языку‎, →ISBN, page 68
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.