viskoja

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *viskoidak. Akin to Finnish viskoa.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈʋiskojɑ/, [ˈʋis̠kəj]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈʋiskojɑ/, [ˈʋiʃko̞jɑ]
  • Rhymes: -iskoj, -iskojɑ
  • Hyphenation: vis‧ko‧ja

Verb

viskoja

  1. (transitive) to throw
    • 1936, D. I. Efimov, Lukukirja: Inkeroisia alkușkouluja vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 10:
      Noistii joka päivä viskoima[a] lavvan päälle muruja, kovasija ja jyvijä.
      They began to throw crumbs, crusts and grain onto the board every day.

Conjugation
Conjugation of viskoja (type 7/viskoja, k- gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular visoin en visoi 1st singular oon viskoint, oon viskoinut en oo viskoint, en oo viskoinut
2nd singular visoit et visoi 2nd singular oot viskoint, oot viskoinut et oo viskoint, et oo viskoinut
3rd singular viskoi ei visoi 3rd singular ono viskoint, ono viskoinut ei oo viskoint, ei oo viskoinut
1st plural visoimma emmä visoi 1st plural oomma viskoinneet emmä oo viskoinneet
2nd plural visoitta että visoi 2nd plural ootta viskoinneet että oo viskoinneet
3rd plural viskoit1), viskoivat2), visoitaa evät visoi 3rd plural ovat viskoinneet evät oo viskoinneet
impersonal visoitaa ei visoita impersonal ono visoittu ei oo visoittu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular visoin en viskoint, en viskoinut 1st singular olin viskoint, olin viskoinut en olt viskoint, en olt viskoinut
2nd singular visoit et viskoint, et viskoinut 2nd singular olit viskoint, olit viskoinut et olt viskoint, et olt viskoinut
3rd singular viskoi ei viskoint, ei viskoinut 3rd singular oli viskoint, oli viskoinut ei olt viskoint, ei olt viskoinut
1st plural visoimma emmä viskoinneet 1st plural olimma viskoinneet emmä olleet viskoinneet
2nd plural visoitta että viskoinneet 2nd plural olitta viskoinneet että olleet viskoinneet
3rd plural viskoit1), viskoivat2), visoittii evät viskoinneet 3rd plural olivat viskoinneet evät olleet viskoinneet
impersonal visoittii ei visoittu impersonal oli visoittu ei olt visoittu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular viskoisin en viskois 1st singular olisin viskoint, olisin viskoinut en olis viskoint, en olis viskoinut
2nd singular viskoisit, viskoist1) et viskois 2nd singular olisit viskoint, olisit viskoinut et olis viskoint, et olis viskoinut
3rd singular viskois ei viskois 3rd singular olis viskoint, olis viskoinut ei olis viskoint, ei olis viskoinut
1st plural viskoisimma emmä viskois 1st plural olisimma viskoinneet emmä olis viskoinneet
2nd plural viskoisitta että viskois 2nd plural olisitta viskoinneet että olis viskoinneet
3rd plural viskoisiit1), viskoisivat2), visoittais evät viskois 3rd plural olisivat viskoinneet evät olis viskoinneet
impersonal visoittais ei visoittais impersonal olis visoittu ei olis visoittu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular visoi elä visoi 2nd singular oo viskoint, oo viskoinut elä oo viskoint, elä oo viskoinut
3rd singular viskoikoo elköö viskoiko 3rd singular olkoo viskoint, olkoo viskoinut elköö olko viskoint, elköö olko viskoinut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural viskoikaa elkää viskoiko 2nd plural olkaa viskoinneet elkää olko viskoinneet
3rd plural viskoikoot elkööt viskoiko 3rd plural olkoot viskoinneet elkööt olko viskoinneet
impersonal visoittakkoo elköö visoittako impersonal olkoo visoittu elköö olko visoittu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular viskoinen en viskoine
2nd singular viskoinet et viskoine
3rd singular viskoinoo ei viskoine
1st plural viskoinemma emmä viskoine
2nd plural viskoinetta että viskoine
3rd plural viskoinoot evät viskoine
impersonal visoittannoo ei visoittane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st viskoja present viskoiva visoittava
2nd inessive viskojees past viskoint, viskoinut visoittu
instructive viskojen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (viskoikaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative, or -kse to the potential.
***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative viskoimaa
inessive viskoimaas
elative viskoimast
abessive viskoimata
4th nominative viskoimiin
partitive viskoimista, viskoimist

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 670
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.