voitua

Ingrian

Etymology

From voitaa (“to dirty”) +‎ -ua.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈʋoi̯tuɑ/, [ˈʋo̞i̯to̞]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈʋoi̯tuɑ/, [ˈʋo̞i̯tuɑ]
  • Rhymes: -oi̯tu, -oi̯tuɑ
  • Hyphenation: voi‧tu‧a

Verb

voitua

  1. (intransitive) to become dirty

Conjugation
Conjugation of voitua (type 1/ampua, it-ij gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular voijun en voiju 1st singular oon voitunt, oon voitunut en oo voitunt, en oo voitunut
2nd singular voijut et voiju 2nd singular oot voitunt, oot voitunut et oo voitunt, et oo voitunut
3rd singular voituu ei voiju 3rd singular ono voitunt, ono voitunut ei oo voitunt, ei oo voitunut
1st plural voijumma emmä voiju 1st plural oomma voitunneet emmä oo voitunneet
2nd plural voijutta että voiju 2nd plural ootta voitunneet että oo voitunneet
3rd plural voituut1), voituvat2), voijutaa evät voiju 3rd plural ovat voitunneet evät oo voitunneet
impersonal voijutaa ei voijuta impersonal ono voijuttu ei oo voijuttu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular voijuin en voitunt, en voitunut 1st singular olin voitunt, olin voitunut en olt voitunt, en olt voitunut
2nd singular voijuit et voitunt, et voitunut 2nd singular olit voitunt, olit voitunut et olt voitunt, et olt voitunut
3rd singular voitui ei voitunt, ei voitunut 3rd singular oli voitunt, oli voitunut ei olt voitunt, ei olt voitunut
1st plural voijuimma emmä voitunneet 1st plural olimma voitunneet emmä olleet voitunneet
2nd plural voijuitta että voitunneet 2nd plural olitta voitunneet että olleet voitunneet
3rd plural voituit1), voituivat2), voijuttii evät voitunneet 3rd plural olivat voitunneet evät olleet voitunneet
impersonal voijuttii ei voijuttu impersonal oli voijuttu ei olt voijuttu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular voituisin en voituis 1st singular olisin voitunt, olisin voitunut en olis voitunt, en olis voitunut
2nd singular voituisit, voituist1) et voituis 2nd singular olisit voitunt, olisit voitunut et olis voitunt, et olis voitunut
3rd singular voituis ei voituis 3rd singular olis voitunt, olis voitunut ei olis voitunt, ei olis voitunut
1st plural voituisimma emmä voituis 1st plural olisimma voitunneet emmä olis voitunneet
2nd plural voituisitta että voituis 2nd plural olisitta voitunneet että olis voitunneet
3rd plural voituisiit1), voituisivat2), voijuttais evät voituis 3rd plural olisivat voitunneet evät olis voitunneet
impersonal voijuttais ei voijuttais impersonal olis voijuttu ei olis voijuttu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular voiju elä voiju 2nd singular oo voitunt, oo voitunut elä oo voitunt, elä oo voitunut
3rd singular voitukoo elköö voituko 3rd singular olkoo voitunt, olkoo voitunut elköö olko voitunt, elköö olko voitunut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural voitukaa elkää voituko 2nd plural olkaa voitunneet elkää olko voitunneet
3rd plural voitukoot elkööt voituko 3rd plural olkoot voitunneet elkööt olko voitunneet
impersonal voijuttakkoo elköö voijuttako impersonal olkoo voijuttu elköö olko voijuttu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular voitunen en voitune
2nd singular voitunet et voitune
3rd singular voitunoo ei voitune
1st plural voitunemma emmä voitune
2nd plural voitunetta että voitune
3rd plural voitunoot evät voitune
impersonal voijuttannoo ei voijuttane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st voitua present voituva voijuttava
2nd inessive voitujees past voitunt, voitunut voijuttu
instructive voituen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (voitukaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative, or -kse to the potential.
***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative voitumaa
inessive voitumaas
elative voitumast
abessive voitumata
4th nominative voitumiin
partitive voitumista, voitumist

Derived terms

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 678
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.