haikotuttaa

Ingrian

Etymology

From haikottaa (to feel like yawning) + -uttaa. Akin to Finnish haukotuttaa.

Pronunciation

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈhɑi̯kotutːɑː/, [ˈhɑi̯kŏ̞ˌtutːɑ]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈhɑi̯koi̯tutːɑː/, [ˈhɑi̯ɡ̊o̞i̯ˌd̥utːɑː]
  • Rhymes: -utːɑː
  • Hyphenation: hai‧ko‧tut‧taa

Verb

haikotuttaa

  1. Synonym of haikottaa

Conjugation

Conjugation of haikotuttaa (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular haikotutan en haikotuta 1st singular oon haikotuttant, oon haikotuttanut en oo haikotuttant, en oo haikotuttanut
2nd singular haikotutat et haikotuta 2nd singular oot haikotuttant, oot haikotuttanut et oo haikotuttant, et oo haikotuttanut
3rd singular haikotuttaa ei haikotuta 3rd singular ono haikotuttant, ono haikotuttanut ei oo haikotuttant, ei oo haikotuttanut
1st plural haikotutamma emmä haikotuta 1st plural oomma haikotuttanneet emmä oo haikotuttanneet
2nd plural haikotutatta että haikotuta 2nd plural ootta haikotuttanneet että oo haikotuttanneet
3rd plural haikotuttaat1), haikotuttavat2), haikotutetaa evät haikotuta 3rd plural ovat haikotuttanneet evät oo haikotuttanneet
impersonal haikotutetaa ei haikotuteta impersonal ono haikotutettu ei oo haikotutettu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular haikotutin en haikotuttant, en haikotuttanut 1st singular olin haikotuttant, olin haikotuttanut en olt haikotuttant, en olt haikotuttanut
2nd singular haikotutit et haikotuttant, et haikotuttanut 2nd singular olit haikotuttant, olit haikotuttanut et olt haikotuttant, et olt haikotuttanut
3rd singular haikotutti ei haikotuttant, ei haikotuttanut 3rd singular oli haikotuttant, oli haikotuttanut ei olt haikotuttant, ei olt haikotuttanut
1st plural haikotutimma emmä haikotuttanneet 1st plural olimma haikotuttanneet emmä olleet haikotuttanneet
2nd plural haikotutitta että haikotuttanneet 2nd plural olitta haikotuttanneet että olleet haikotuttanneet
3rd plural haikotuttiit1), haikotuttivat2), haikotutettii evät haikotuttanneet 3rd plural olivat haikotuttanneet evät olleet haikotuttanneet
impersonal haikotutettii ei haikotutettu impersonal oli haikotutettu ei olt haikotutettu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular haikotuttaisin en haikotuttais 1st singular olisin haikotuttant, olisin haikotuttanut en olis haikotuttant, en olis haikotuttanut
2nd singular haikotuttaisit, haikotuttaist1) et haikotuttais 2nd singular olisit haikotuttant, olisit haikotuttanut et olis haikotuttant, et olis haikotuttanut
3rd singular haikotuttais ei haikotuttais 3rd singular olis haikotuttant, olis haikotuttanut ei olis haikotuttant, ei olis haikotuttanut
1st plural haikotuttaisimma emmä haikotuttais 1st plural olisimma haikotuttanneet emmä olis haikotuttanneet
2nd plural haikotuttaisitta että haikotuttais 2nd plural olisitta haikotuttanneet että olis haikotuttanneet
3rd plural haikotuttaisiit1), haikotuttaisivat2), haikotutettais evät haikotuttais 3rd plural olisivat haikotuttanneet evät olis haikotuttanneet
impersonal haikotutettais ei haikotutettais impersonal olis haikotutettu ei olis haikotutettu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular 1st singular
2nd singular haikotuta elä haikotuta 2nd singular oo haikotuttant, oo haikotuttanut elä oo haikotuttant, elä oo haikotuttanut
3rd singular haikotuttakoo elköö haikotuttako 3rd singular olkoo haikotuttant, olkoo haikotuttanut elköö olko haikotuttant, elköö olko haikotuttanut
1st plural 1st plural
2nd plural haikotuttakaa elkää haikotuttako 2nd plural olkaa haikotuttanneet elkää olko haikotuttanneet
3rd plural haikotuttakoot elkööt haikotuttako 3rd plural olkoot haikotuttanneet elkööt olko haikotuttanneet
impersonal haikotutettakkoo elköö haikotutettako impersonal olkoo haikotutettu elköö olko haikotutettu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular haikotuttanen en haikotuttane
2nd singular haikotuttanet et haikotuttane
3rd singular haikotuttanoo ei haikotuttane
1st plural haikotuttanemma emmä haikotuttane
2nd plural haikotuttanetta että haikotuttane
3rd plural haikotuttanoot evät haikotuttane
impersonal haikotutettannoo ei haikotutettane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st haikotuttaa present haikotuttava haikotutettava
2nd inessive haikotuttajees past haikotuttant, haikotuttanut haikotutettu
instructive haikotuttaen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (haikotuttakaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative, or -kse to the potential.
***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative haikotuttamaa
inessive haikotuttamaas
elative haikotuttamast
abessive haikotuttamata
4th nominative haikotuttamiin
partitive haikotuttamista, haikotuttamist

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 40
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.