hirnua

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *hirnudak, originally onomatopoetic.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈhirnuɑˣ/, [ˈhirnuɑ(ʔ)]
  • Rhymes: -irnuɑ
  • Syllabification(key): hir‧nu‧a

Verb

hirnua

  1. (intransitive) to neigh, to whinny, to make the sound of a horse
  2. (intransitive, colloquial) to laugh in a way that resembles a horse

Conjugation
Inflection of hirnua (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. hirnun en hirnu 1st sing. olen hirnunut en ole hirnunut
2nd sing. hirnut et hirnu 2nd sing. olet hirnunut et ole hirnunut
3rd sing. hirnuu ei hirnu 3rd sing. on hirnunut ei ole hirnunut
1st plur. hirnumme emme hirnu 1st plur. olemme hirnuneet emme ole hirnuneet
2nd plur. hirnutte ette hirnu 2nd plur. olette hirnuneet ette ole hirnuneet
3rd plur. hirnuvat eivät hirnu 3rd plur. ovat hirnuneet eivät ole hirnuneet
passive hirnutaan ei hirnuta passive on hirnuttu ei ole hirnuttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. hirnuin en hirnunut 1st sing. olin hirnunut en ollut hirnunut
2nd sing. hirnuit et hirnunut 2nd sing. olit hirnunut et ollut hirnunut
3rd sing. hirnui ei hirnunut 3rd sing. oli hirnunut ei ollut hirnunut
1st plur. hirnuimme emme hirnuneet 1st plur. olimme hirnuneet emme olleet hirnuneet
2nd plur. hirnuitte ette hirnuneet 2nd plur. olitte hirnuneet ette olleet hirnuneet
3rd plur. hirnuivat eivät hirnuneet 3rd plur. olivat hirnuneet eivät olleet hirnuneet
passive hirnuttiin ei hirnuttu passive oli hirnuttu ei ollut hirnuttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. hirnuisin en hirnuisi 1st sing. olisin hirnunut en olisi hirnunut
2nd sing. hirnuisit et hirnuisi 2nd sing. olisit hirnunut et olisi hirnunut
3rd sing. hirnuisi ei hirnuisi 3rd sing. olisi hirnunut ei olisi hirnunut
1st plur. hirnuisimme emme hirnuisi 1st plur. olisimme hirnuneet emme olisi hirnuneet
2nd plur. hirnuisitte ette hirnuisi 2nd plur. olisitte hirnuneet ette olisi hirnuneet
3rd plur. hirnuisivat eivät hirnuisi 3rd plur. olisivat hirnuneet eivät olisi hirnuneet
passive hirnuttaisiin ei hirnuttaisi passive olisi hirnuttu ei olisi hirnuttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. hirnu älä hirnu 2nd sing. ole hirnunut älä ole hirnunut
3rd sing. hirnukoon älköön hirnuko 3rd sing. olkoon hirnunut älköön olko hirnunut
1st plur. hirnukaamme älkäämme hirnuko 1st plur. olkaamme hirnuneet älkäämme olko hirnuneet
2nd plur. hirnukaa älkää hirnuko 2nd plur. olkaa hirnuneet älkää olko hirnuneet
3rd plur. hirnukoot älkööt hirnuko 3rd plur. olkoot hirnuneet älkööt olko hirnuneet
passive hirnuttakoon älköön hirnuttako passive olkoon hirnuttu älköön olko hirnuttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. hirnunen en hirnune 1st sing. lienen hirnunut en liene hirnunut
2nd sing. hirnunet et hirnune 2nd sing. lienet hirnunut et liene hirnunut
3rd sing. hirnunee ei hirnune 3rd sing. lienee hirnunut ei liene hirnunut
1st plur. hirnunemme emme hirnune 1st plur. lienemme hirnuneet emme liene hirnuneet
2nd plur. hirnunette ette hirnune 2nd plur. lienette hirnuneet ette liene hirnuneet
3rd plur. hirnunevat eivät hirnune 3rd plur. lienevät hirnuneet eivät liene hirnuneet
passive hirnuttaneen ei hirnuttane passive lienee hirnuttu ei liene hirnuttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st hirnua present hirnuva hirnuttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st hirnuakseni hirnuaksemme
2nd hirnuaksesi hirnuaksenne
3rd hirnuakseen
hirnuaksensa
 past hirnunut hirnuttu
2nd inessive2 hirnuessa hirnuttaessa agent3 hirnuma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st hirnuessani hirnuessamme
2nd hirnuessasi hirnuessanne
3rd hirnuessaan
hirnuessansa
 negative hirnumaton
instructive hirnuen — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix or the third infinitives.
4) Identical in form to the -minen verbal nouns, but used differently (more details).

3rd inessive hirnumassa —
elative hirnumasta —
illative hirnumaan —
adessive hirnumalla —
abessive hirnumatta —
instructive hirnuman hirnuttaman
4th4 nominative hirnuminen
partitive hirnumista
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st hirnumaisillani hirnumaisillamme
2nd hirnumaisillasi hirnumaisillanne
3rd hirnumaisillaan
hirnumaisillansa

Anagrams

Ingrian

Alternative forms

Etymology

From Proto-Finnic *hirnudak, of onomatopoeic origin. Cognates include Finnish hirnua and Estonian hirnuda.

The sense "to laugh" is an innovation, but is also present in colloquial Finnish hirnua. Compare also colloquial Russian ржать (ržatʹ).

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈhirnuɑ/, [ˈhirno̞]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈhirnuɑ/, [ˈhirnuɑ]
  • Rhymes: -irnu, -irnuɑ
  • Hyphenation: hir‧nu‧a

Verb

hirnua

  1. (intransitive) to neigh
    • 1936, V. I. Junus; P. L. Maksimov, Inkeroisin keelen oppikirja alkuşkouluja vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 4:
      Hepoin hirnuu. Kana kaakattaa.
      The horse neighs. The chicken cackles.
  2. (intransitive) to laugh

Conjugation
Conjugation of hirnua (type 1/ampua, no gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular hirnun en hirnu 1st singular oon hirnunt, oon hirnunut en oo hirnunt, en oo hirnunut
2nd singular hirnut et hirnu 2nd singular oot hirnunt, oot hirnunut et oo hirnunt, et oo hirnunut
3rd singular hirnuu ei hirnu 3rd singular ono hirnunt, ono hirnunut ei oo hirnunt, ei oo hirnunut
1st plural hirnumma emmä hirnu 1st plural oomma hirnunneet emmä oo hirnunneet
2nd plural hirnutta että hirnu 2nd plural ootta hirnunneet että oo hirnunneet
3rd plural hirnuut1), hirnuvat2), hirnutaa evät hirnu 3rd plural ovat hirnunneet evät oo hirnunneet
impersonal hirnutaa ei hirnuta impersonal ono hirnuttu ei oo hirnuttu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular hirnuin en hirnunt, en hirnunut 1st singular olin hirnunt, olin hirnunut en olt hirnunt, en olt hirnunut
2nd singular hirnuit et hirnunt, et hirnunut 2nd singular olit hirnunt, olit hirnunut et olt hirnunt, et olt hirnunut
3rd singular hirnui ei hirnunt, ei hirnunut 3rd singular oli hirnunt, oli hirnunut ei olt hirnunt, ei olt hirnunut
1st plural hirnuimma emmä hirnunneet 1st plural olimma hirnunneet emmä olleet hirnunneet
2nd plural hirnuitta että hirnunneet 2nd plural olitta hirnunneet että olleet hirnunneet
3rd plural hirnuit1), hirnuivat2), hirnuttii evät hirnunneet 3rd plural olivat hirnunneet evät olleet hirnunneet
impersonal hirnuttii ei hirnuttu impersonal oli hirnuttu ei olt hirnuttu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular hirnuisin en hirnuis 1st singular olisin hirnunt, olisin hirnunut en olis hirnunt, en olis hirnunut
2nd singular hirnuisit, hirnuist1) et hirnuis 2nd singular olisit hirnunt, olisit hirnunut et olis hirnunt, et olis hirnunut
3rd singular hirnuis ei hirnuis 3rd singular olis hirnunt, olis hirnunut ei olis hirnunt, ei olis hirnunut
1st plural hirnuisimma emmä hirnuis 1st plural olisimma hirnunneet emmä olis hirnunneet
2nd plural hirnuisitta että hirnuis 2nd plural olisitta hirnunneet että olis hirnunneet
3rd plural hirnuisiit1), hirnuisivat2), hirnuttais evät hirnuis 3rd plural olisivat hirnunneet evät olis hirnunneet
impersonal hirnuttais ei hirnuttais impersonal olis hirnuttu ei olis hirnuttu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular hirnu elä hirnu 2nd singular oo hirnunt, oo hirnunut elä oo hirnunt, elä oo hirnunut
3rd singular hirnukoo elköö hirnuko 3rd singular olkoo hirnunt, olkoo hirnunut elköö olko hirnunt, elköö olko hirnunut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural hirnukaa elkää hirnuko 2nd plural olkaa hirnunneet elkää olko hirnunneet
3rd plural hirnukoot elkööt hirnuko 3rd plural olkoot hirnunneet elkööt olko hirnunneet
impersonal hirnuttakkoo elköö hirnuttako impersonal olkoo hirnuttu elköö olko hirnuttu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular hirnunen en hirnune
2nd singular hirnunet et hirnune
3rd singular hirnunoo ei hirnune
1st plural hirnunemma emmä hirnune
2nd plural hirnunetta että hirnune
3rd plural hirnunoot evät hirnune
impersonal hirnuttannoo ei hirnuttane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st hirnua present hirnuva hirnuttava
2nd inessive hirnujees past hirnunt, hirnunut hirnuttu
instructive hirnuen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (hirnukaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative, or -kse to the potential.
***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative hirnumaa
inessive hirnumaas
elative hirnumast
abessive hirnumata
4th nominative hirnumiin
partitive hirnumista, hirnumist

Synonyms

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 62
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.