söövvä

Ingrian

Alternative forms

Etymology

From Proto-Finnic *söödäk, from Proto-Uralic *sewe-. Cognates include Finnish syödä and Estonian süüa.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈsøːʋːæ/, [ˈs̠øːʋː]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈsøːʋːæ/, [ˈʃø̝ːʋːæ]
  • Rhymes: -øːʋː, -øːʋːæ
  • Hyphenation: sööv‧vä

Verb

söövvä

  1. (transitive) to eat
    • 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 34:
      Lapset lahnan söivät.
      The children eat the bream.
  2. (intransitive) to eat
    • 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 34:
      Liisa noise söömää.
      Liisa begins to eat.
    • 1936, D. I. Efimov, Lukukirja: Inkeroisia alkușkouluja vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 9:
      Kons lintu on söönyt, hään hyväst kannattaa kylmän.
      When a bird has eaten, it will survive the cold well.

Conjugation
Conjugation of söövvä (type 10/käyvvä, no gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular söön en söö 1st singular oon söönt, oon söönyt en oo söönt, en oo söönyt
2nd singular sööt et söö 2nd singular oot söönt, oot söönyt et oo söönt, et oo söönyt
3rd singular sööp ei söö 3rd singular ono söönt, ono söönyt ei oo söönt, ei oo söönyt
1st plural söömmä emmä söö 1st plural oomma söönneet emmä oo söönneet
2nd plural sööttä että söö 2nd plural ootta söönneet että oo söönneet
3rd plural söövät, söövvää evät söö 3rd plural ovat söönneet evät oo söönneet
impersonal söövvää ei söövvä impersonal ono sööty ei oo sööty
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular söin en söönt, en söönyt 1st singular olin söönt, olin söönyt en olt söönt, en olt söönyt
2nd singular söit et söönt, et söönyt 2nd singular olit söönt, olit söönyt et olt söönt, et olt söönyt
3rd singular söi ei söönt, ei söönyt 3rd singular oli söönt, oli söönyt ei olt söönt, ei olt söönyt
1st plural söimmä emmä söönneet 1st plural olimma söönneet emmä olleet söönneet
2nd plural söittä että söönneet 2nd plural olitta söönneet että olleet söönneet
3rd plural söivät, söötii evät söönneet 3rd plural olivat söönneet evät olleet söönneet
impersonal söötii ei sööty impersonal oli sööty ei olt sööty
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular söisin en söis 1st singular olisin söönt, olisin söönyt en olis söönt, en olis söönyt
2nd singular söisit, söist1) et söis 2nd singular olisit söönt, olisit söönyt et olis söönt, et olis söönyt
3rd singular söis ei söis 3rd singular olis söönt, olis söönyt ei olis söönt, ei olis söönyt
1st plural söisimmä emmä söis 1st plural olisimma söönneet emmä olis söönneet
2nd plural söisittä että söis 2nd plural olisitta söönneet että olis söönneet
3rd plural söisiit1), söisivät2), söötäis evät söis 3rd plural olisivat söönneet evät olis söönneet
impersonal söötäis ei söötäis impersonal olis sööty ei olis sööty
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular söö elä söö 2nd singular oo söönt, oo söönyt elä oo söönt, elä oo söönyt
3rd singular söököö elköö söökö 3rd singular olkoo söönt, olkoo söönyt elköö olko söönt, elköö olko söönyt
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural söökää elkää söökö 2nd plural olkaa söönneet elkää olko söönneet
3rd plural söökööt elkööt söökö 3rd plural olkoot söönneet elkööt olko söönneet
impersonal söötäköö elköö söötäkö impersonal olkoo sööty elköö olko sööty
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular söönen en sööne
2nd singular söönet et sööne
3rd singular söönöö ei sööne
1st plural söönemmä emmä sööne
2nd plural söönettä että sööne
3rd plural söönööt evät sööne
impersonal söötänöö ei söötäne
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st söövvä present söövä söötävä
2nd inessive söövvees past söönt, söönyt sööty
instructive söövven 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (söökää) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative, or -kse to the potential.
***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative söömää
inessive söömääs
elative söömäst
abessive söömätä
4th nominative söömiin
partitive söömistä, söömist

Derived terms

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 564
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.