sylkiä

Finnish

Noun

sylkiä

  1. partitive plural of sylki

Ingrian

Etymology 1

From Proto-Finnic *sülkedäk. Cognates include Finnish sylkeä and Estonian süljata.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈsylkiæ/, [ˈs̠ylʲke̞]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈsylkiæ/, [ˈʃylkiæ]
  • Rhymes: -ylki, -ylkiæ
  • Hyphenation: syl‧ki‧ä

Verb

sylkiä

  1. (intransitive) to spit
Conjugation
Conjugation of sylkiä (type 5/laskia, k- gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular sylen en syle 1st singular oon sylkent, oon sylkenyt en oo sylkent, en oo sylkenyt
2nd singular sylet et syle 2nd singular oot sylkent, oot sylkenyt et oo sylkent, et oo sylkenyt
3rd singular sylköö ei syle 3rd singular ono sylkent, ono sylkenyt ei oo sylkent, ei oo sylkenyt
1st plural sylemmä emmä syle 1st plural oomma sylkenneet emmä oo sylkenneet
2nd plural sylettä että syle 2nd plural ootta sylkenneet että oo sylkenneet
3rd plural sylkööt1), sylkevät2), syletää evät syle 3rd plural ovat sylkenneet evät oo sylkenneet
impersonal syletää ei syletä impersonal ono syletty ei oo syletty
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular sylin en sylkent, en sylkenyt 1st singular olin sylkent, olin sylkenyt en olt sylkent, en olt sylkenyt
2nd singular sylit et sylkent, et sylkenyt 2nd singular olit sylkent, olit sylkenyt et olt sylkent, et olt sylkenyt
3rd singular sylki ei sylkent, ei sylkenyt 3rd singular oli sylkent, oli sylkenyt ei olt sylkent, ei olt sylkenyt
1st plural sylimmä emmä sylkenneet 1st plural olimma sylkenneet emmä olleet sylkenneet
2nd plural sylittä että sylkenneet 2nd plural olitta sylkenneet että olleet sylkenneet
3rd plural sylkiit1), sylkivät2), sylettii evät sylkenneet 3rd plural olivat sylkenneet evät olleet sylkenneet
impersonal sylettii ei syletty impersonal oli syletty ei olt syletty
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular sylkisin en sylkis 1st singular olisin sylkent, olisin sylkenyt en olis sylkent, en olis sylkenyt
2nd singular sylkisit, sylkiist1) et sylkis 2nd singular olisit sylkent, olisit sylkenyt et olis sylkent, et olis sylkenyt
3rd singular sylkis ei sylkis 3rd singular olis sylkent, olis sylkenyt ei olis sylkent, ei olis sylkenyt
1st plural sylkisimmä emmä sylkis 1st plural olisimma sylkenneet emmä olis sylkenneet
2nd plural sylkisittä että sylkis 2nd plural olisitta sylkenneet että olis sylkenneet
3rd plural sylkisiit1), sylkisivät2), sylettäis evät sylkis 3rd plural olisivat sylkenneet evät olis sylkenneet
impersonal sylettäis ei sylettäis impersonal olis syletty ei olis syletty
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular syle elä syle 2nd singular oo sylkent, oo sylkenyt elä oo sylkent, elä oo sylkenyt
3rd singular sylkeköö elköö sylkekö 3rd singular olkoo sylkent, olkoo sylkenyt elköö olko sylkent, elköö olko sylkenyt
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural sylkekää elkää sylkekö 2nd plural olkaa sylkenneet elkää olko sylkenneet
3rd plural sylkekööt elkööt sylkekö 3rd plural olkoot sylkenneet elkööt olko sylkenneet
impersonal sylettäkköö elköö sylettäkö impersonal olkoo syletty elköö olko syletty
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular sylkenen en sylkene
2nd singular sylkenet et sylkene
3rd singular sylkenöö ei sylkene
1st plural sylkenemmä emmä sylkene
2nd plural sylkenettä että sylkene
3rd plural sylkenööt evät sylkene
impersonal sylettännöö ei sylettäne
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st sylkiä present sylkevä sylettävä
2nd inessive sylkijees past sylkent, sylkenyt syletty
instructive sylkien 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (sylkekää) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative, or -kse to the potential.
***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative sylkömää
inessive sylkömääs
elative sylkömäst
abessive sylkömätä
4th nominative sylkömiin
partitive sylkömistä, sylkömist
Derived terms

Etymology 2

See the etymology of the corresponding lemma form.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈsylkiæ/, [ˈs̠ylʲke̞]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈsylkiæ/, [ˈʃylkiæ]
  • Rhymes: -ylki, -ylkiæ
  • Hyphenation: syl‧ki‧ä

Noun

sylkiä

  1. partitive singular of sylki

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 557
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.